Liukastumisvahinko ja sen korvaaminen

15.12.2018 // Ajankohtaista

Talviset kelit lisäävät erilaisten liukastumisvahinkojen määrää ja niihin liittyvien korvausvaatimusten selvittelyä. Hyvällä tuurilla liukastumisesta voi selvitä pelkällä säikähdyksellä ja mustelmilla, mutta pahimmillaan liukastumisesta seuraa vakavia henkilövahinkoja. Varsin usein liukastumisvahinko aiheuttaa sairaala- ja hoitokuluja sekä mahdollisesti myös ansionmenetystä ja muita välillisiä kuluja.  Tällöin korostuvat vastuu- ja vahingonkorvauskysymykset siitä, kuka on vastuussa liukastumisvahingosta ja miten aiheutuneet vahingot korvataan.

Kuka on vastuussa liukastumisvahingosta?

Liukastumisvahingosta on lähtökohtaisesti vastuussa se taho, jolla on kunnossapitovelvollisuus liukastumispaikasta. Kunnossapitovelvollisuus on yleensä kiinteistön omistajalla tai vuokralaisella, jos koko kiinteistö on hänen hallussaan. Tontin omistaja vastaa myös jalkakäytävän kunnossapidosta tontin kohdalla. Kunnilla puolestaan on kunnossapitovelvollisuus kaduista, pyöräteistä ja yhdistetyistä jalankulku- ja pyöräteistä. Kunnossapitovelvollinen voi ulkoistaa käytännön kunnossapitotyön esimerkiksi kiinteistöpalveluita hoitavalle urakoitsijalle, mutta se ei poista kunnossapitovelvollisen vahingonkorvausvastuuta vahingon kärsinyttä kohtaan.

Kunnossapitovelvollisen vastuulle kuuluu huolehtia, että alueella voi liikkua turvallisesti. Tähän kuuluu olennaisena osana muun muassa vastuu liukkauden torjunnasta ja lumen poistosta. Se millaista tasoa alueen kunnossapidolle edellytetään, arvioidaan tapauskohtaisesti. Arvioitavaksi tulevat esimerkiksi säätila ja sen ennakoitavuus, alueen tyypillinen liikenne sekä vuorokauden aika. Kunnossapitovelvollisen vastuu liukastumisvahingosta edellyttää tuottamusta, eli alueen kunnossapitovelvollisuuden laiminlyöntiä liukkauden torjunnan osalta. Tällainen laiminlyönti voi ilmetä esimerkiksi hiekotuksen puutteena.

Kunnossapitovelvollisen vastuun on oikeuskäytännössä katsottu olevan melko ankaraa ja vapautuakseen vahingonkorvausvelvollisuudesta tulisi tämän pystyä osoittamaan, että vahinko ei olisi huolellisesti toimiessa ollut estettävissä. Muussa tapauksessa kunnossapitovelvollinen on lähtökohtaisessa vastuussa liukastumisesta aiheutuneista vahingoista. Kuitenkin vahingon kärsineen oma myötävaikutus, kuten talvikeliin sopimattomat jalkineet tai voimakas humalatila voivat vaikuttaa korvauksen määrään alentavasti. Suomen haastavissa keliolosuhteissa syntyy myös tilanteita, jossa huolellisellakaan toiminnalla ei aluetta pystytä joka hetki pitämään sellaisessa kunnossa, että liukastuminen ei olisi mahdollista.  Tällöin korvausvelvollisuutta liukastumisvahingosta ei välttämättä synny kunnossapitovelvolliselle, vaan vahingon kärsinyt vastaa itse omista vahingoistaan.

Kun liukastumisvahinko sattuu, tulisi mahdollisten korvausten osalta ensi tilassa olla yhteydessä kiinteistön omistajaan tai muuhun kunnossapitovelvolliseen. Tapahtuman olosuhteiden huolellinen selvittäminen on kaikkien osapuolten edun mukaista mahdollisen korvausvaatimuksen käsittelyä varten. Usein kunnossapitovelvollinen ohjaa vahingon ja vaatimusten käsittelyn omaan vastuuvakuutusyhtiöönsä, joka selvittää tapahtumankulun ja korvausvelvollisuuden. Vahingon kärsinyt voi usein käyttää myös omaa tapaturmavakuutustansa esimerkiksi hoitokulujen kattamiseen.

Lisää tietoa liukastumisvahingoista ja niiden korvaamisesta löytyy Finen oppaasta liukastumisvahinkojen oppaasta. Myös VisionLaw lakimiehet auttavat sinua vastuukysymyksissä ja vahingonkorvausten hakemisessa, kun sinulle tai läheisellesi on sattunut liukastumisvahinko.