Oikeudenkäynti rikosasiassa

27.1.2020 // Rikos

Oikeudenkäynti alkaa sillä, että oikeuden puheenjohtaja varmistaa, ettei rikosoikeudenkäynnin aloittamiselle ole esteitä ja että kaikki tarvittavat henkilöt ovat paikalla. Tämän jälkeen syyttäjää pyydetään lukemaan syytteet sekä valtion puolesta esitettävät vaatimukset. Myös asianomistajalta eli rikoksen uhrilta kysytään, vaatiiko hän syytetylle rangaistusta. Jos asianomistajalla on vahingonkorvausvaatimuksia, myös ne kerrotaan tässä vaiheessa. Sitten oikeus kysyy syytetyltä itseltään, myöntääkö vai kiistääkö hän syytteen ja muut vaatimukset. Oikeudenkäynti rikosasiassa voi varsinaisesti alkaa.

Asiaesittely

Tämän jälkeen seuraa syyttäjän asiaesittely, jossa syyttäjä kertoo, miten asia on hänen näkemyksensä mukaan edennyt. Tämän jälkeen asianomistaja ja syytetty kertovat vuorollaan oman näkemyksensä tapahtumista. Alkukeskustelussa tuodaan esiin myös omaa näkökulmaa tukevia juridisia argumentteja, joita pyritään todistelulla tukemaan.

Jokaisessa istunnon vaiheessa vastaajalle annetaan aina viimeinen puheenvuoro.

Todistelu

Oikeudenkäynti rikosasiassa jatkuu todistelulla, jonka ensimmäinen vaihe on kirjallisten todisteiden vastaanottaminen. Asiassa käydään ensiksi läpi syyttäjän haastehakemuksessa nimeämät todisteet, sen jälkeen asianomistajan nimeämät todisteet sekä lopuksi vastaajan. Osapuolten täytyy ilmoittaa käräjäoikeudelle todisteiden ”teema”, eli mitä todisteella pyritään näyttämään toteen. Tekstipohjaiset todisteet yleensä luetaan ääneen koko salille, ja kuvatodisteita tarkastellaan yhteisesti usein puheenjohtajan pöydän ääressä. Myös äänitteet ja videot luetaan kirjallisiin todisteisiin. Jokaisen esitetyn todisteen jälkeen puheenjohtaja pyytää osapuolilta kommentit.

Henkilötodistelu

Kirjallisten todisteiden jälkeen siirrytään henkilötodisteluun. Oikeudenkäynnin välittömyysperiaatteen mukaisesti käräjäoikeus ei ota automaattisesti huomioon esitutkinnassa sanottua, vaan asianosaisten täytyy ensin esittää näkökulmansa salissa suullisesti. Esitutkintamateriaaliin voidaan viitata oikeudenkäynnissä vasta kun asianosaista on kuultu ensin vapaamuotoisesti. Tuomioistuimen tulee perustaa tuomionsa oikeusistunnossa sanottuun. Todisteiden vapaan harkintaperiaatteen mukaisesti tuomioistuin voi kuitenkin ottaa huomioon esitutkintakertomuksen ja salissa kerrotun välillä tapahtuneet muutokset arvioidessaan todistuksen luotettavuutta.

Todistajalta otetaan todistajan vakuutus, jossa hän vakuuttaa kertovansa totuuden asiassa kunniansa ja omantuntonsa kautta. Väärän todistuksen antaminen voi pahimmillaan johtaa vankeusrangaistukseen. Asianomistajalta vakuutusta ei oteta, mutta hänellä on silti totuudessapysymisvelvollisuus. Mikäli henkilöä kuullaan vastaajan roolissa, häneltä lähinnä toivotaan mahdollisimman totuudenmukaista kertomusta asian oikeellisuuden selvittämiseksi. Kenelläkään ei ole velvollisuutta edistää oman syyllisyytensä selvittämistä, ja asianosainen saa halutessaan jättää vastaamatta esitettyyn kysymykseen (itsekriminointisuoja). Vastaajan kohdalla tämä tarkoittaa, että vastaajan ei tarvitse lausua oikeudenkäynnissä lainkaan.

Asianomistajan ja vastaajan kuulemisen aloittaa pääsäännön mukaisesti henkilön nimennyt osapuoli, eli syyttäjä tai vastaajan/asianomistajan avustaja. Jos kaksi tai useampi tahoa on nimennyt henkilön todistamaan, henkilön oma avustaja aloittaa, tämän jälkeen syyttäjä, vastapuoli ja lopuksi tuomari. Tuomarin kyselyoikeus on rajattu, jotta tuomari olisi, ja näyttäisi, asiassa mahdollisimman puolueettomalta. Kysymysten teon todistajalta aloittaa todistajan nimennyt osapuoli, joka on yleensä syyttäjä, ja viimeisenä vastapuoli. Ensimmäisen todistelukierroksen jälkeen edetään esitutkinta-aineistoon viittaamiseen, jolloin syyttäjä ja osapuolet voivat nostaa esitutkintapöytäkirjasta esiin huomioita. Esitutkintaan viittaaminen on yleistä erityisesti, jos asianosaisen tai todistaja on kertonut oikeuskäsittelyssä jostakin asiasta esitutkinnasta poikkeavasti.

Asianosaisille esitettyjen kysymysten on tarkoitus olla mahdollisimman avoimia (esim. mitä/missä/milloin/millä tavalla/miksi?). Mikäli asianosainen pitää kysymystä epäselvänä tai johdattelevana, hän voi aina pyytää kysymyksen uudelleenasettelua tai pyytää puheenjohtajaa antamaan kommentin kysymyksen sopivuudesta.

Loppupuheenvuorot

Todistelun jälkeen seuraavat loppupuheenvuorot, joissa osapuolet kukin vuorollaan tekevät yhteenvedon tapauksesta, siihen sovellettavista oikeusnormeista ja lausuvat oikeudenmukaisesta seuraamuksesta. Aivan lopuksi tarkistetaan mahdolliset avustajien laskut tunti- ja euromäärältään. Tässä kohtaa osapuolet, jotka mahdollisesti joutuvat maksamaan laskun, voivat niin sanotusti ”paljoksua” laskua, mikäli katsovat sen liian suureksi. Varsinainen oikeudenkäynti rikosasiassa on päättynyt.

Tuomio

Sakolla rangaistavissa yksinkertaisissa teoissa tuomio julistetaan yleensä välittömästi pienen tauon jälkeen. Tällöin oikeuden puheenjohtaja kertoo asian lopputuloksen ja tiivistetyt perusteet suullisesti. Oikeus myös antaa vastaajalle mahdolliset laskut liittyen sakkoihin ja korvauksiin mikäli hänen on katsottu syyllistyneen rikokseen. Monimutkaisemmissa ja laajemmissa asioissa tuomio annetaan myöhemmin niin sanottuna kansliatuomiona, jonka voi joko hakea käräjäoikeudesta tai pyytää toimitettavaksi kirjeenä tai sähköpostitse.

Tuomion julistamisesta on 7 päivää aikaa ilmoittaa tyytymättömyyttä siihen. Asiasta voi valittaa hovioikeuteen vain tyytymättömyyttä ilmoittamalla. Valitus on toimitettava käräjäoikeuteen 30 päivän kuluessa tuomion julistamisesta.

Asianajotoimisto VisionLaw:lta saat aina asiantuntevan avustajan oikeudenkäyntiin rikosasiassa. Ota meihin yhteyttä jo esitutkintavaiheessa esimerkiksi sivun alalaidan yhteydenottolomakkeella, tai sähköpostitse osoitteella info@visionlaw.fi.