Sopimuksen pätemättömyys

19.8.2020 // Ajankohtaista, Yritys

Arjessa törmäämme sopimuksiin niin usein, ettemme välttämättä edes miellä kaikkia toimiamme sopimuksiksi. Sopimuksia ovat esimerkiksi bussi-, juna- ja konserttilipun ostaminen, auton pysäköinti parkkihalliin, avioliiton solmiminen ja asuntokauppa. Juridisesti katsottuna sopimus syntyy, kun annettuun tarjoukseen on saatu hyväksyvä ja tarjousta vastaava vastaus oikea-aikaisesti. Sopimuksen pätemättömyys voi johtua sopimusosapuolista, sopimuksen syntyyn liittyvistä asioista tai itse sopimuksen sisällöstä. Pahimmassa tapauksessa sopimuksen pätemättömyys voi johtaa koko sopimuksen purkautumiseen.

Sopimuksenteon yleiset edellytykset

Toisinaan sopimuksen päättämisvaiheessa ilmenee häiriöitä, jotka poistavat sopimuksen sitovuuden siitä huolimatta, että osapuolet ovat muuten menetelleet sopimukseen johtavalla tavalla. Hyvä esimerkki tällaisesta tilanteesta on kiinteistökaupan tekeminen, jossa on tarkat muotosäädökset. Kaupanvahvistajan puuttuminen asuntokaupassa mitätöi koko sopimuksen.

Pätemättömyysperusteet sopimuksissa

Sopimuksille on olemassa useita pätemättömyysperusteita, jotka ovat keskenään paljonkin erilaisia. Pätemättömyysperuste on esimerkiksi oikeus- ja oikeustoimikelpoisuuden puuttuminen. Kaikki yksityishenkilöt ovat oikeuskelpoisia ja voivat täten esiintyä sopimusosapuolina. Alaikäisyydellä ja ymmärryskyvyn puutteellisuudella on merkitystä vain mietittäessä voiko henkilö edustaa itse itseään sopimusta päätettäessä. Vajaavaltaisia ovat alle 18-vuotiaat ja ne, jotka on tuomioistuimen päätöksellä julistettu vajaavaltaisiksi. Vajaavaltaisuus rajoittaa henkilön oikeustoimikelpoisuutta niin, että hän voi tehdä itse pätevästi vain sellaisia oikeustoimia, jotka ovat olosuhteisiin nähden tavanomaisia tai merkitykseltään vähäisiä. Vakiintuneen säännön mukaan oikeustoimikelpoisuus puuttuu, mikäli arviointikyvyn häiriintyminen on riittävän voimakasta. Henkilö voi siten olla vailla oikeustoimikelpoisuutta, vaikka hän onkin täysivaltainen eikä hänen toimikelpoisuuttaan ole rajoitettu holhoustoimilain mukaisesti. Tällainen voi johtua esimerkiksi pitkäaikaisesta sairaudesta.

Myös julkisyhteisöt, yhtiöt ja yhdistykset ovat oikeustoimikelpoisia. Tällainen toimija ei voi operoida muuten kuin edustajiensa välityksellä. Sopimuksen tekeminen jää siten esimerkiksi valtuutetun tai puheenjohtajan tehtäväksi, mitä kutsutaan lakimääräiseksi edustukseksi. Edustukseen voidaan turvautua myös silloin, kun edustettava henkilö ei itse ehdi tai halua tehdä oikeustoimea. Hän voi tällöin valtuuttaa toisen toimimaan puolestaan. Arkisin esimerkki tähän on valtakirja postipaketin noutamisesta.

Kelpoisuudesta eli kompetensseista

Kelpoisuus määrittää sen kuinka laajat oikeudet sitoumuksen tekemiseen edustajalla on. Kelpoisuusuusrajojen ylittämisestä seuraa sopimuksen pätemättömyys. Edustajan yhdistyksen puolesta tekemä oikeustoimi ei sido yhdistystä, mikäli edustaja on toiminut vastoin laissa säädettyä kelpoisuuden rajoituksia tai mikäli edustaja on ylittänyt toimivaltansa.

Sopimuksen pätemättömyys lainsäädännössä

Oikeustoimilakiin sisältyy erilaisia väärinkäytöstapauksia koskevia pätemättömyysperusteita. Niissä on kysymys toisen osapuolen virheellisestä menettelystä, jolla on puututtu sopimuskumppanin tahdonmuodostukseen tai käytetty muuten olosuhteita hyväksi. tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset pakot joissa on ilmennyt sopijaosapuolen terveyteen kohdistuvaa uhkaa tai maineen vahingoittamista. Petollinen menettely määritellään oikeustoimilaissa ja petos voi konkretisoitua esimerkiksi siten, että toimeentulotuen hakija antaa valheellisia tietoja taloudellisesta tilanteestaan tai asunnon myyjä salaa rakennusvirheen. Myös kiskominen johtaa sopimuksen pätemättömyyteen. Kiskominen tarkoittaa tässä sitä, että sopimusosapuoli käyttää hyväksi toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä, riippuvaa asemaa tai vastaavaa tilannetta ja samalla tekee edukseen kohtuuttoman epätasapainoisen sopimuksen. Oikeustoimilain tuntemista väärinkäytösperusteista tärkein on kunnianvastainen ja arvoton menettely. Tämän pätemättömyysperusteen tarkoituksena on tehdä tietynlainen moraalinen arvio siitä, onko sopimuksen päättämisen yhteydessä syyllistytty moitittavaan menettelyyn.

Pätemättömyyden korjaaminen

Sopimusoikeudessa tunnetaan niis sanottu pacta sunt servanda-periaate jonka mukaan sopimuksessa pysytään. Toisinaan osapuolet tietävät tekemäänsä sopimusta rasittavasta pätemättömyysperusteesta, mutta eivät piittaa siitä. Jos sopimus pätemättömyysperusteesta huolimatta täytetään normaalisti, pätemättömyys korjaantuu, ellei käsillä ole julkisesta intressistä johtuvia syitä. Tehtäessä valintaa kokonais- ja osapätemättömyyden välillä voidaan joutua kiinnittämään huomiota siihen, kuinka olennainen osa sopimuskokonaisuutta pätemätön oikeustoimi on ja muodostavatko jäljelle jäävät oikeustoimet järkevän itsenäisen kokonaisuuden.

VisionLaw asianajotoimisto hoitaa sopimusasioita.  Avustamme mielellämme sopimuksen tekemiseen liittyvissä asioissa tai mikäli jokin sopimukseen liittyvä asia herättää kysymyksiä. Ota meihin yhteyttä sivun alalaidan yhteydenottolomakkeella tai sähköpostitse osoitteella info@visionlaw.fi.