Testamentin virhe

10.4.2020 // Ajankohtaista, perheoikeus

Testamentin virhe, niin sanottu tahtovirhe, voi olla kyseessä kun testamentin tekijä on taivuteltu tekemään testamentti tai kun testamentin tekijältä puuttuu kelpoisuus laatia testamentti. Tällöin oikeustoimi voi olla mahdollista peräyttää tai mitätöidä. Oikeustoimet voidaan jakaa kahteen ryhmään termein inter vivos ja mortis causa. Suomeksi termit tarkoittavat elävien kesken ja kuoleman sattuessa. Tahtovirhe voi tulla kyseeseen niin elävän henkilön, kuin kuolemanvaraistoimen yhteydessä. Elävän henkilön tahtovirhettä arvioidaan oikeustoimilain 3 luvun mukaan.  Tahtovirheen kohdalla on oleellista, ettei testamentin tekijän tila ole enää mahdollistanut selvää tahdonmuodostusta.

Testamentin tekohetken terveystiedot

Perittävän henkilöön liittyvät oikeudet ja velvollisuudet sammuvat yleensä hänen kuollessaan. Etsittäessä mahdollista tahtovirhettä on selvitettävä, missä tilassa henkilö on ollut testamenttia tehdessään. Testamentin virhe on kyseessä, mikäli testamentin tekoa on häirinnyt mielenterveyden häiriö tai muistisairaus tai muu aivotoiminnan häiriö. Testamentti voidaan julistaa pätemättömäksi tahtovirheen perusteella. Potilaslain mukaan tietoja kuolleen henkilön elinaikaisesta terveyden- ja sairaanhoidosta voidaan luovuttaa sille, joka tarvitsee tietoja tärkeiden etujensa tai oikeuksiensa selvittämistä tai toteuttamista varten siltä osin kuin tiedot ovat välttämättömiä etujen tai oikeuksien selvittämiseksi tai toteuttamiseksi. Tämä mahdollistaa testamentin tekijän elinaikaisten terveystietojen pyytämisen terveydenhuollon viranomaisilta.

Testamentti on viimeinen tahdonilmaus

Testamentista tulee näkyä testamentin tekijän, testaattorin, oma tahto. Testamentin tulee olla henkilökohtainen ja muiden tahdosta riippumaton. Lupaus olla peruuttamatta testamenttia ei ole sitova. Testamentin virhe, kuten esimerkiksi tahtovirhe,  mahdollistaa testamentin moitekanteen, joka voi kumota testamentin. Syynä testamentin kumoamiselle voi olla testamentin tekijän ymmärtämättömyys, tahdonheikkous, tai tilanne jossa testaattori on petollisesti vietelty tekemään testamentti. Testamentin tekijän tahdon on tullut olla virheellinen testamentin tekohetkellä, jotta moitekanne voi menestyä. Moitekanteen nostamiselle on asetettu kuuden kuukauden määräaika siitä, kun testamentti on laillisesti annettu tiedoksi perilliselle, ja moitekanteen voi nostaa vain lähin perillinen, tai perilliset yhdessä.

Motiivierehdys

Tahtovirheet voidaan jakaa tapauksiin, joissa testamentintekijältä puuttuu testamentintekokelpoisuus ja toisaalta tapauksiin, jossa testamentintekijän tahdonmuodostus ei ole ollut vapaata. Tärkeintä on, että testamentti vastaa testamentin tekijän tahtoa. Testamentin virhe on tämän vuoksi myös motiivierehdys, testamentin tekijä on esimerkiksi voinut tehdä rintaperillisen perinnöttömäksi, koska on luullut tämän elävän rikollista elämää, mutta onkin erehtynyt. Motiivierehdys voi mitätöidä testamentin. Elävien kesken tehtävissä oikeustoimissa motiivierehdys ei ole peruste oikeustoimen peräyttämiselle.

Perintökaaren 13 luvussa säädetään testamentin pätemättömyydestä. Testamentti on pätemätön esimerkiksi, kun testamentin tekijä on sillä tavoin erehtynyt, että se on määräävästi vaikuttanut hänen tahtoonsa. Testamentin pätemättömyyden kohdalla otetaan huomioon vain testamentin tekohetkellä ja sitä aiemmin tapahtuneet asiat. Testamentin teon jälkeen tapahtuneet asiat jäävät siis arvioinnin ulkopuolelle.

Testamentti on muotosidonnainen oikeustoimi, jonka teossa kannattaa hyödyntää asiantuntijaa. Asianajotoimisto VisionLaw tuntee erilaiset testamentit. Ota meihin yhteyttä sivun alalaidan yhteydenottolomakkeella, tai sähköpostitse osoitteella info@visionlaw.fi.