Mitä yrityssaneeraus on
Yrityssaneeraus on lakisääteinen menettely, jonka tarkoituksena on taloudellisissa vaikeuksissa olevan, mutta liiketoiminnaltaan elinkelpoisen yrityksen tervehdyttäminen. Menettelyn tavoitteena on estää pohjimmiltaan kannattavan yritystoiminnan ajautuminen konkurssiin. Yrityssaneerauksessa laaditaan saneerausohjelma, joka käräjäoikeuden vahvistamisen jälkeen sitoo sekä velallisyritystä että sen velkojia. Yrityssaneerausmenettelyn aloittamisesta saneerausohjelman vahvistamiseen kuluu yleensä noin 6–12 kuukautta. Saneerausohjelmien tyypillinen kesto on noin 5–10 vuotta, mutta ohjelma voidaan päättää myös aikaisemmin, mikäli velallinen suoriutuu velvoitteistaan suunniteltua nopeammin.
Kuka voi hakea saneeraukseen
Yrityssaneerausmenettelyä voidaan lähtökohtaisesti soveltaa kaikkiin yrityksiin niiden koosta tai yritysmuodosta riippumatta. Saneerausvelallisena voi toimia liike- tai ammattitoimintaa harjoittava luonnollinen henkilö, henkilöyhtiö, osakeyhtiö, osuuskunta, asunto-osakeyhtiö sekä taloudellinen yhdistys tai säätiö. Käytännössä yrityssaneerauslakia sovelletaan kuitenkin pääasiassa osakeyhtiöiden velkajärjestelyihin.
Saneeraushakemus
Yrityssaneeraukseen hakeudutaan tavallisesti velallisyrityksen omasta aloitteesta toimittamalla kirjallinen saneeraushakemus toimivaltaiselle käräjäoikeudelle. Myös velkojalla on oikeus hakea velallisyritys yrityssaneeraukseen. Jos velallisen hakemusta tukee etukäteen vähintään kaksi merkittävää ulkopuolista velkojaa, hakemusmenettely on hieman yksinkertaisempi ja nopeampi. Jos velallisen hakemusta ei ennalta tueta, on tuomioistuimen ennen aloittamispäätöksen tekemistä kuultava merkittävimpiä velkojia.
Saneerauskelpoisuus ja kustannukset
Saneerauskelpoisuudella tarkoitetaan sitä, että yrityksen toiminta voidaan saneerausmenettelyn avulla palauttaa kannattavaksi. Arviointi tehdään tapauskohtaisesti liiketaloudellisten kriteerien perusteella. Yrityksen liiketoiminnan tulee olla jatkamiskelpoista, ja sen on kyettävä selviytymään sekä saneerausmenettelystä aiheutuvista kustannuksista että menettelyn aikana syntyvistä uusista velvoitteista. Käytännössä tämä edellyttää yleensä positiivista kassavirtaa, ellei yritys saa omistajiltaan uutta pääomaa. Saneerausmenettelyn kustannukset koostuvat muun muassa hakemuksen laatimisen kustannuksista, käräjäoikeuden oikeudenkäyntimaksuista, tilintarkastajan kustannuksista sekä selvittäjän palkkiosta, ja ne voivat olla suuruudeltaan hyvinkin vaihtelevat.
Milloin hakemus hylätään
Yritykset hakeutuvat saneerausmenettelyyn usein vasta taloudellisten vaikeuksien edettyä pitkälle, mikä voi heikentää mahdollisuuksia täyttää saneerauskelpoisuuden edellytykset. Jos tuomioistuin katsoo, ettei yrityksellä ole realistisia edellytyksiä tervehdyttää toimintaansa tai suoriutua saneerausmenettelyn kustannuksista, saneeraushakemus hylätään. Hakemus voidaan lisäksi hylätä, jos velallisen kirjanpidossa on olennaisia puutteita tai virheitä, jos on syytä olettaa, ettei saneerausohjelman aikaansaamiselle ole edellytyksiä, tai jos on syytä olettaa, että saneeraushakemuksen pääasiallinen syy on välttää velkojien perintätoimia.
Menettelyn kulku ja selvittäjä
Jos käräjäoikeus päättää, että saneerausmenettely voidaan käynnistää, alkaa rauhoitusaika, eli voimaan tulevat saneerausvelan maksu- ja vakuudenasettamiskielto, perintäkielto sekä ulosmittaus- ja täytäntöönpanokielto. Nämä kiellot on mahdollista saada voimaan väliaikaisina jo ennen päätöstä saneerausmenettelyn aloittamisesta, jos tuomioistuin katsoo ne perustelluiksi. Saneerausmenettelyn aloittamispäätöksen yhteydessä tuomioistuin määrää lisäksi selvittäjän, jonka tehtävänä on perehtyä velallisyrityksen taloudelliseen tilanteeseen ja valvoa velkojien etua saneerausmenettelyssä. Saneerausmenettelyn keskeinen asiakirja on selvittäjän laatima kirjallinen saneerausohjelma. Saneerausohjelma sisältää sekä liiketoiminnan tervehdyttämistä koskevat toimenpiteet että yksityiskohtaiset määräykset saneerausvelkojen maksamisesta.
Saneerausvelka ja saneerausohjelma
Ennen saneeraushakemuksen jättämistä syntyneet velat ovat yrityssaneerauslaissa tarkoitettua saneerausvelkaa. Näitä velkoja velkojat eivät saa periä eikä velallinen maksaa ennen kuin saneerausohjelman vahvistamisesta on päätetty. Menettelyn aikana yritys jatkaa liiketoimintaansa normaalisti ja vastaa itsenäisesti kaikista uusista maksuista ja velvoitteista, jotka syntyvät menettelyn aloittamisen jälkeen eivätkä kuulu velkajärjestelyn piiriin. Saneerausohjelmassa saneerausveloille laaditaan maksusuunnitelmat, ja velkoja voidaan tarvittaessa myös leikata kohtuullisen lopputuloksen saavuttamiseksi. Tavoitteena on turvata velkojille mahdollisimman hyvä kertymä samalla, kun ohjelma säilyy yrityksen kannalta realistisena ja kannustaa yrittäjää liiketoiminnan jatkamiseen. Velkojat äänestävät saneerausohjelmaehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä, minkä jälkeen käräjäoikeus päättää ohjelman vahvistamisesta.
Jos taloudelliset vaikeudet ovat vasta uhkaamassa, kannattaa tutustua myös kevyempään vaihtoehtoon, josta kerromme artikkelissa Varhainen saneerausmenettely.
Ota yhteyttä VisionLaw Oy:n lakitiimiin perusmuotoiseen saneerausmenettelyyn liittyvissä kysymyksissä: info@visionlaw.fi.
Artikkeli on yleisluontoinen kuvaus aiheesta eikä korvaa tapauskohtaista oikeudellista neuvontaa.
Aiheeseen liittyvä palvelu: Yrityssaneeraus ja velkajärjestely